Ähky ja sen hoito

Teksti: Johanna Talasterä

Hevonen yrittää helpottaa vatsaontelon kiputilaa usein piehtaroimalla.

Ähky on määritelmän mukaan mikä tahansa tila, jossa on kipua vatsaontelossa tai hevonen ”luulee” kivun olevan vatsaontelossa. Ähky voi aiheutua monesta eri asiasta ja sen on yhä hevosilla yleisin kuolemaan johtava syy. Riski kuolla ähkyyn on yleisesti hevosilla 0,7 prosenttia ja lievänkin ähkyn joskus sairastaneilla 6,7 prosenttia.

Viime aikoina on erityiseksi ongelmaksi noussut hiekkaähky, joka johtuu siitä, että hiekkaa kertyy
hevosen vatsalaukkuun ja suolistoon. Tavallisia ovat myös ummetusähky ja kaasuähky, jossa suolistoon
kertyy ilmaa. Vakavimmissa tapauksissa kyse voi olla asennonmuutoksesta, suolistotulehduksesta tai
vatsakalvontulehduksesta.

Ähkyn syitä ovat myös mahahaava, sisäloiset, liikunnan puute, kuljetukset, kuume, imppaus, tiineys,
lannehalvaus ja aiempi ähkyleikkaus. Ähkyistä 10 prosenttia on ummetuksia. Selvä syy jää osoittamatta jopa
80-85 prosenttia ähkytapauksista.

Riskitekijöitä ovat muun muassa ruokinnanmuutokset. Ähkyn aiheuttaja saattaa olla myös liiallinen väkirehun
määrä ruokavaliossa karkearehuun verrattuna. Tällöin suolistossa muodostuu kaasuja ja veden määrä
laskee. Selkeästi ähkyriskiä nostaa liian vähäinen liikunta ja liiallinen sisällä tallissa seisottaminen. Erityisesti
se, että hevonen joutuu kokonaan karsinalepoon, esimerkiksi kaviokuumeen tai jonkin muun sairauden
hoidon vuoksi. Levossa suoliston liike hidastuu.

Sisäloisista ongelmia aiheuttaa erityisesti heisimato, joka on yleisin syy lieviin ähkyihin. Joissain tapauksissa
sisäloiset voivat tukkia suoliston ja aiheuttaa kuolemaan johtavia ähkyoireita.

Oireet vaihtelevat

Tärkeintä on, että omistaja tuntee hevosensa ja huomaa muutokset sen käytöksessä. Hevonen saattaa olla
vetäytyvä tai vaisu, sillä on huono ruokahalu tai se ei ulosta. Joissain tapauksissa kipuoireet ovat selvät:
hevonen katselee kylkiään, kuopii, yrittää makuulle, piehtaroi, venyttelee, irvistelee tai haukottelee.

Ähkyilevältä hevoselta poistetaan ensin ruoka ja vesi. Tämän jälkeen lievemmissä tapauksissa hevosta
kävelytetään rauhallisesti maasta käsin, koska liikunta lisää suolen liikettä ja voi auttaa mahdollisen tukoksen
laukeamisessa. Perinteisesti hevosille on suositeltu kotona suun kautta annettavaksi parafiiniöljyä, jota
voidaan lievemmissä tapauksissa antaakin. Aikuisen hevosen annos on 0,5-1 litraa. Jos oireet ovat vakavat,
ei öljyä tule antaa ilman eläinlääkärin arviota.

Mikäli ähky ei laukea nopeasti, on aina syytä kutsua paikalle eläinlääkäri, joka suorittaa hevoselle huolellisen
yleistutkimuksen. Ähkytapauksissa hevonen rektalisoidaan, eli kokeillaan kädellä peräsuolen kautta tuntuuko
suolistossa tukoksia tai asennonmuutoksia. Eläinlääkäri voi tehdä hevoselle nenänieluletkutuksen, jonka
avulla mahdollinen tukos pyritään laukaisemaan ja potilas voidaan tarvittaessa nesteyttää. Kotitallilla on
mahdollista lisäksi tehdä ultraäänitutkimus suoliston tilasta ja liikkuvuudesta ja ottaa vatsaontelonäyte sekä
verinäytteitä ähkyn syyn selvittämiseksi.

Kipulääkettä annetaan suoraan suoneen, sen vaikutus kestää 12 tuntia. Mikäli eläinlääkäri ei neuvo toisin,
kipulääkkeen vaikutusaikana pätee sääntö ”ei ulostetta, ei ruokaa”. Ruokinta aloitetaan eläinlääkärin
ohjeiden mukaan yleensä varovasti vähän kerrallaan.

Milloin sairaalaan?

Mikäli kipuoireet ovat voimakkaat, kannattaa hevonen viedä suoraan sairaalaan. Jos lievät oireet jatkuvat
yli vuorokauden tai jos hevonen vastaa aluksi hyvin hoitoon, mutta oireet uusivat, on syytä lähteä
sairaalahoitoon. Joissain tapauksissa tarvitaan jatkuvampaa nesteytystä, jota ei voida suorittaa kotitallilla.

Hevossairaalassa olosuhteet tarkempiin tutkimuksiin ovat paremmat. Muuten potilasta hoidetaan usein
nenänieluletkutuksilla kuten kotonakin. Sairaalassa ähkyhevonen on mahdollista myös leikata. Kirurgiaa
vaativia ähkyjä kaikista tapauksista on ainoastaan 2-4 prosenttia.

Ikä tai tiineys ei estä leikkausta

Paksusuoliperäisissä ähkyissä 90 prosenttia leikatuista hevosista palaa käytännössä ennalleen.
Ohutsuolileikkauksen ennuste on huonompi: potilaista 50 prosenttia palaa elossa kotitallilleen ja näistä vielä
puolella ongelma uusiutuu. Lopullisesti toipuu siis 25 prosenttia. Uusiminen on todennäköisempää kolme
kuukautta leikkauksen jälkeen. Toipumisajan jälkeen riski ähkyn uusimiseen on leikatulla hevosella sama
kuin lievänkin ähkyn sairastaneella lajitoverilla.

Ohutsuoliähkyn syynä on suolen solmuun meneminen, asennonmuutos tai hyvänlaatuinen kasvain, jonka
ympärille suoli kiertyy. Ongelman paikantaminen ohutsuoleen on kotioloissa vaikeaa. Rektaalisoidessa
eläinlääkäri voi tuntea viitteitä ohutsuoliperäisestä ähkystä, mutta amerikkalaisen tutkimuksen mukaan jopa
erittäin kokeneet kirurgit ovat osuneet oikeaan diagnoosissa alle puolessa tapauksista.

Hyvin menneen ähkyleikkauksen jälkeen toipilas viettää kuukauden karsinalevossa ja sairastarhassa. Jos
toipuminen edistyy hyvin, hevonen voi startata kouluratsastuskilpailuissa noin neljä kuukautta myöhemmin.

Tiine tamma voidaan leikata jopa kolme viikkoa ennen varsomista. Varsaa ei ähkyleikkauksen yhteydessä
poisteta, koska tamman ennuste heikkenee, mikäli varsa poistetaan. Tällöin tammalle tehtäisiin käytännössä
kaksi isoa leikkausta yhtä aikaa. Mikäli leikkaus sujuu hyvin, tamma voi varsoa normaalisti. Tiineille
tammoille käytetään erilaisia ompeleita, jotka kestävät paremmin varsomisen ponnistukset.

Vanhimpiin Suomessa leikattuihin ähkypotilaisiin kuuluu 33-vuotias shetlanninponi, joka toipui leikkauksesta
hyvin.

Mitä ähky maksaa?

Ähkyhoidon hinta hevossairaalassa on hoidon kestosta ja tehdyistä toimenpiteistä riippuen keskimäärin
1000-1500 euroa, johon voi lisäsä vielä mahdollisten kotona annettujen lääkkeiden hinnan. Ähkyleikkaus
maksaa noin 5000 euroa, mutta ohutsuoliperäisissä ähkyissä hinta voi nousta jopa 10 000

Suurimmat kustannukset eivät aina koidu leikkauksesta, vaan esimerkiksi jatkuva, runsas nesteytys ja
muu hoito vaivat tulla kalliiksi. Tämän vuoksi pahan suolistotulehduksen hoitokustannukset nousevat ilman
leikkaustakin helposti yhtä korkeiksi. Ähkyleikkauksissa toipumisajan hoito kasvattaa loppusummaa.

Henkivakuutusrahat vakuutusyhtiöstä jäävät todennäköisesti saamatta, jos hevonen on sairaalassa, jossa
on tarjolla leikkausmahdollisuus, mutta omistaja ei suostu leikkaukseen. Sairaalassa oleva hevonen täytyy
ainakin viedä leikkauspöydälle ja avata. Mikäli kirurgi silloin toteaa tilanteen toivottomaksi, lopetetaan
hevonen pöydälle ja omistaja todennäköisesti saa henkivakuutuksesta korvauksen.

Kotitallilla vakavissa tapauksissa riittää vakuutuskorvauksen maksamiseen tavallisesti eläinlääkärin lausunto
siitä, että hevonen ei ole kuljetuskuntoinen.


Kirjoittajan artikkeli "Hiekka on iso riesa" on luettavissa Islanninhevonen-lehden numerosta 1/2013.

Lehden voi tilata SIHY:n Kauppapaikasta: http://www.islanninhevonen.net/kauppapaikka/
SIHY:n jäsenet saavat Islanninhevonen-lehden jäsenetuna neljä kertaa vuodessa.